Liikunnan Riemun säännöt
1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Liikunnan Riemu ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylä. Yhdistys on perustettu maaliskuun 15. päivänä vuonna 2011 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seuran toiminta-alueena ovat erityisesti Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan sekä jyväskyläläiset korkeakouluopiskelijat.
3 § Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoitustaan seura toteuttaa:
1. Tarjoamalla: - liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, kaikille sukupuolille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille - kunto- ja terveysliikuntaa - kilpailutoimintaa - harjoitus- ja valmennustoimintaa - ohjaustoimintaa - muuta vastaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää opiskelijoiden fyysistä ja henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia - tiedotus- ja suhdetoimintaa - koulutustoimintaa
2. Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
3. Harjoittamalla julkaisupalveluita.
4. Sitoutumalla noudattamaan Suomen Olympiakomitean Reilu Peli -eettisiä periaatteita ja edistämällä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta liikunnassa sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä hankkia varoja talkootoiminnalla, järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja - asusteita.
6 § Seurasta eroaminen
Seuran jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan toimintakauden loppuun asti.
8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita.
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.
Dopingrikkomuksia ovat:
- Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
- Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
- Kieltäytyminen dopingtestistä
- Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
- Dopingtestin manipulointi
- Dopingaineiden hallussapito
- Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen
- Dopingin edistäminen
Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:
- Kilpailutuloksen mitätöinti
- Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
- Urheilun toimintakielto
- Kirjallinen varoitus
Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on
- Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
- Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
- Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
- Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
- Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
- Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntörikkomus
- Urheiluhuijaus
- Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
- Tuloksista etukäteen sopiminen
- Vedonlyönti o Vedonlyönti omasta kilpailusta
- Lahjonta o Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
- Sukupuolinen häirintä
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.
Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä. Kansallinen lajiliitto, tai sen asemasta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
2 § Seuran tarkoitus
Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja muuta siihen liittyvää kansalaistoimintaa seuran toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.
Erityisesti seuran tarkoitus on tarjota liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, joille tarjotaan mahdollisuus harrastaa liikuntaa seuran eri alajaostoissa.
4 § Seuran jäsenyys muissa järjestöissä
Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.
5 § Seuran jäsenet
Seurassa on henkilöjäseniä ja jäsenjärjestöjä. Seuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuran henkilöjäsenet hyväksyy hallitus. Seuran jäsenjärjestöt hyväksytään seuran kokouksissa.
Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua hallituksen esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
7 § Jäsenen eronneeksi katsominen
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.
9 § Liittymis- ja jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran kevätkokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.
10 § Seuran sääntömääräiset ja ylimääräiset kokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta, joista kevätkokous pidetään helmihuhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu sääntömääräiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kokouksista tiedotetaan sähköpostitse seuran jäsenille.
Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset ovat laillisia ja päätösvaltaisia, kun paikalla on kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä vähintään kaksi jäsentä. Seuran jäsenjärjestöt voivat nimetä yhden jäsenen seuran kokoukseen. Jäsenjärjestöjen nimittämällä edustajalla on käytössään yksi henkilöääni.
11 § Kevät- ja syyskokous
Kevätkokouksen asiat
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä
6. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio
8. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja
9. Valitaan hallituksen muut jäsenet
10. Valitaan yksi (tai kaksi) toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia
11. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä
12. Hyväksytään muiden järjestöjen jäsenhakemukset
13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
14. Kokouksen päättäminen
Syyskokouksen asiat
1. Avataan kokous
2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat
3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Hyväksytään muiden järjestöjen jäsenhakemukset
8. Hallituksen täydentäminen uusilla jäsenillä tarvittaessa
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 10. Päätetään kokous
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta.
12 § Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.
Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.
13 § Pöytäkirja
Seuran, sen hallituksen, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
14 § Äänestys
Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.
Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
15 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja hänen lisäkseen yhdeksi toimintavuodeksi valitut 3–15 jäsentä ja 0–10 varajäsentä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muiden hallituksen jäsenten täytyy olla seuran jäseniä. Hallitusta voidaan täydentää seuran syyskokouksessa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti - Toteuttaa seuran kokouksen päätökset - Johtaa ja kehittää seuran toimintaa - Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat - Vastata seuran taloudesta - Pitää jäsenluetteloa - Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös - Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten - Hoitaa seuran tiedotustoimintaa - Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista - Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan - Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä - Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii - Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen syyskokousta.
16 § Tilikausi
Seuran toiminta- ja tilikausi on 1.5.–30.4.
17 § Nimenkirjoittajat
Seuran nimenkirjoittajien tulee olla täysi-ikäisiä. Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa.
18 § Jaostot
Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.
19 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
20 § Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.
21 § Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.